Kristinusko ja ympäristöliike

Petershamin iltakirkon tämän sunnuntain saarna jatkoi ja laajensi edellisen kerran teemasta, tieteen ja Jumalan suhteesta. Toinen kirkon kahdesta pastorista, Cameron Blair, puhui luomakunnasta, ympäristöstä ja modernista ympäristönsuojeluliikkeestä. Puheen – tuntuu mielekkäämmältä puhua puheesta kuin saarnasta – perustana oli Psalmi 19, jonka on sanottu olevan yksi neljästä “luomispsalmista” psalmien 8, 104 ja 139 ohella.

Cameron aloitti puheensa siteeraamalla edesmennyttä jännityskirjailijaa Michael Crichtonia. Crichtonilla oli tällaista sanottavaa ympäristöliikkeestä:

Environmentalism is a perfect 21st Century remapping of traditional Judeo-Christian beliefs.

Ympäristöliike on 21. vuosisadan täydellinen uudelleenkartoitus perinteisistä juutalaiskristillisistä opinkappaleista.

(Kuvassa kirjailija Michael Crichton)

Crichton, kuten monet muut häntä ennen ja hänen jälkeensä, on havainnut sen, mikä ympäristöliikkeessä on kenties silmiinpistävintä: ympäristöliike on luonteeltaan ennen kaikkea uskonnollinen. Ympäristöuskonnon yhtäläisyyksiä kristinuskoon ovat mm. seuraavat seikat:

1. Ihminen on syyllinen luonnon edessä. (Vrt. Kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja täten syyllisiä Jumalan edessä.)
2. Päästäkseen syyllisyydestään ihmisen on tunnustettava tehneensä väärin luontoa kohtaan. (Vrt. Tunnustamalla syntinsä Jumalalle ihminen saa ne anteeksi.)
3. Ihmisen on elettävä uuden uskonsa mukaan, lakattava “saastuttamasta” ja julistettava ympäristöoppia. (Vrt. Jeesuksen sanat syntiselle naiselle: mene äläkä enää syntiä tee. Myös lähetyskäsky: menkää ja tehkää koko maailmasta minun opetuslapsiani.
4. Myös ympäristöliike odottaa ja uskoo tuomiopäivään ja maailmanloppuun. Kristityistä poiketen ympäristöuskovaiset uskovat voivansa välttäää tuomiopäivän – mikäli vain kaikki puhaltavat samaan hiileen ja ottavat vakavasti ympäristöuskon opinkappaleet.

Toisin kuin humanistinen ympäristölike, raamatullinen kristinusko ei ajattele, että mailman kohtalo on ihmisen kädessä. Jumala on luonut mailman sen kohtalo riippuu täysin hänenstä.

Kristitty uskoo, että maailmankaikkeus on väliaikainen luomus. Sen jälkeen tulee jotain parempaa. Hän uskoo myös, että sanoma Kristuksesta on todellista ympäristönsuojelua. Kristuksessa kaikki asiat asettuvat kohdalleen ja luomakunta vapautuu turmeluksesta.

Tulevaan maailmaan uskominen ei tietenkään tarkoita välinpitämättömyyttä luonnosta. Jumala on valtuuttanut ihmisen pitämään luomastaan huolta: ekidnoista, kenguruista, koalakarhuista ja kaikesta minkä Jumala on tehnyt.

Kristityn painopiste ei kuitenkaan ole luonnossa vaan Jumalassa. Hänet on määrätty maatilan vuokraviljelijäksi. Todellinen omistaja on Jumala. Hänellä on lopullinen vastuu.

Luonto myös osoittaa Jumalan suuntaan. Se ei ole itsessään päämäärä. Luonto kuuluttaa Jumalan kunniaa päivästä päivään, vuodesta vuoteen. Se on kaikkialla. Se on kaikkia kieliä puhuvien ymmärrettävissä.

Luonto on osa Jumalan ilmoitusta itsestään. Toinen puoli ilmoitusta, jota ilman viesti ei ole kokonainen, on Jumalan sana raamatussa. Luonto on kuin kuvakirja, jossa ei ole sanoja. Raamattu antaa kuville selityksen.

Psalmin kirjoittaja sanoo, että Jumalan laki, hänen sanansa, on arvokkaampi kuin kulta ja suloisempi kuin hunaja. Luonto kertoo, että Luoja on. Raamattu välittää tiedon siitä, MILLAINEN hän on. Jumalan laki (hänen sanansa) on kirkas kuin aurinko ja antaa silmille valon.

Raamattu kertoo myös maailmankaikkeuden tarkoituksen. Se vastaa kysymykseen miksi. Tämän kysymyksen pohtiminen on tärkeämpää kuin sen selvittäminen, kuinka maailma toimii. Toisaalta tarkoituksen selviäminen myös auttaa ymmärtämään ja arvostamaan maailmankaikkeuden ja luonnon ilmiöitä.

Luomakunta on olemassa siksi, että me voisimme löytää Jumalan, ja että Jumala voisi osoittaa rakkautta luotuja kohtaan. Hän joka on asettanut tähdet taivaalle, on myös kuollut ihmisen puolesta asettaakseen hänet, ilman syyllisyyttä, Jumalan eteen.

---

Psalmi 19

Jumala ilmoittaa itsensä
1
Laulunjohtajalle. Daavidin psalmi.
2 Taivaat julistavat Jumalan kunniaa,
taivaankansi kertoo hänen teoistaan.
3 Päivä ilmoittaa ne päivälle,
yö julistaa yölle.
4 Ei se ole puhetta, ei sanoja,
ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.
5 Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,
maanpiirin yli merten ääriin.
Hän on tehnyt sinne majan auringolle.
6 Ja aurinko nousee kuin sulhanen hääteltastaan,
kuin sankari riemukkaana juoksemaan rataansa.
7 Taivaan äärestä se lähtee ja kaartaa taivaan toiseen ääreen, eikä mikään jää sen paisteelta piiloon.

8 Herra on antanut täydellisen lain,
se virvoittaa mielen.
Herran ohjeet ovat luotettavat,
ne neuvovat taitamatonta.
9 Herran käskyt ovat oikeat,
ne ilahduttavat sydämen.
Herran määräykset ovat kirkkaat,
ne avaavat silmäni näkemään.
10 Herran sana on puhdas ja aito,
se pysyy iäti.
Herran säädökset ovat lujat,
ne ovat oikeita kaikki.
11 Ne ovat kalliimmat kuin puhdas kulta,
kalliimmat kuin kullan paljous,
makeammat kuin mesi,
maistuvammat mehiläisen hunajaa.
12 Ne opastavat minua, palvelijaasi, niiden noudattamisesta saa suuren palkan.

13 Mutta kuka huomaa kaikki erehdyksensä?
Puhdista minut rikkomuksistani,
niistäkin, joita en itse näe.
14 Varjele minut myös eksyttäjiltä,
etten joutuisi heidän valtaansa.
Silloin olen viaton ja puhdas,
monesta synnistä vapaa.
15 Ota sanani suopeasti vastaan, sanani ja sydämeni ajatukset, Herra, turvani ja lunastajani.

Päivän sitaatti: Joseph Conrad (1857-1924)

I am content to sympathize with common mortals, no matter where they live; in houses or in tents, in the streets under a fog, or in the forests behind the dark line of dismal mangroves that fringe the vast solitude of the sea. For, their land–like ours–lies under the inscrutable eyes of the Most High. Their hearts–like ours–must endure the load of the gifts from Heaven: the curse of facts and the blessing of illusions, the bitterness of our wisdom and the deceptive consolation of our folly.

---

Minulle riittää, kun tunnen myötätuntoa tavallisia kuolevaisia kohtaan riippumatta siitä, missä he asuvat; taloissa tahi teltoissa, kadulla sumun seassa tahi metsässä synkeiden mangrovepuiden muodostaman tumman rivistön tuolla puolen, joka meren suunnatonta autiutta reunustaa. Sillä heidän maansa — kuten omammekin — sijaitsee Korkeimman tutkimattomien silmien alla. Heidän sydämiensä — kuten omiemmekin — täytyy kantaa taivaan lahjojen painoa: tosiasioiden kirousta ja harhakuvien siunausta, omaa katkeraa viisauttamme sekä hullutuksiemme pettävää lohtua.

Joseph Conrad: Notes on My Books (1895)
Suom. MJ

Uskooko Jumala tieteeseen?

Petershamin iltakirkossa Sydneyssä, jossa olen käynyt viimeisten viikkojen aikana – ryhmä opiskelijoita, taiteilijoita; kristittyjä – oli sunnuntaina puhetta tieteestä. Puhuja oli antanut illan annilleen otsikon Uskooko Jumala tieteeseen? Does God believe in Science?

Kysymyshän kuuluu yleensä: uskooko tiede Jumalaan? Vastaus on useimmissa tapauksista itsestään selvä: Ei. Iso osa tieteilijöistä laskee itsensä ateistien joukkoon. Uskovaisiakin tietysti löytyy, mutta enemmistö on, kuten uskon, ateisteja.

Puhuja – en muista hänen nimeään, vieraileva puhuja, aksentti joka kalskahti amerikkalaiselta, kuten joidenkin australialaisten aksentit kuulostavat, mutta jonka älysin australialaiseksi tiettyjen vokaalien lausumisesta – vinkki australialaisen puhetavan erottamiseksi: kuuntele vokaalien ääntämystä – puhuja aloitti esityksensä luettelemalla tieteen itsestään selvinä pitämiä olettamuksia. Käännän ne tähän kirkon tämäniltaisesta infolehdykästä.

Tieteen olettamuksia (Assumptions of Science)

1. Luonto noudattaa järjestystä, ts. on säännönmukainen

2. Voimme saada tietoa luonnosta koska

- Luonto on järjellä käsitettävissä
- Logiikan säännöt pitävät paikkansa
- Ihminen voi luottaa aisteihinsa
- Matematiikan lait kuvaavat maailmaa

3. Kaikilla ilmöillä on luonnollinen syy

4. Mikään ei ole itsestään selvää. Totuusväittämät täytyy perustella objektiivisesti

5. Tietoa saadaan kokemuksen kautta, empiirisesti, suoraan aistien välittämänä tai epäsuorasti

6. Tieto on tietämättömyyden yläpuolella

Puhuja siteerasi useaan otteeseen tiedemies Richard Feynmania (1918-1988), joka oli ateisti. Feynmanin mukaan on ihme, että sääntöjä on olemassa. Hän mainitsee, että luontoa kuvaavat säännöt tuntuvat olevan matemaattisia luonteeltaan. Luonnontieteen olemukseen ei välttämättä kuulu matemaattisuus, mutta matemaattiset lait, varsinkin fysiikan alueella, tuottavat vahvoja ennusteita.

Matemaattisten lakien avulla voi ennustaa tietyn ilmiön käyttäytymistä.

Toinen tiedemies, John Wheeler (1911-2008), on sanonut että on tieteen tehtävä löytää, tarjota se mekanismi, jolla maailma on syntynyt.

Maailman synnyn suhteen tieteellä ei ole vastauksia.

Tiedon puutteen myöntävät ateistisetkin tiedemiehet. Tiedemies Paul Davies (ateisti, s. 1946) on mm. sanonut: maailmankaikkeuden alkuperän mysteeri on luultavasti juuri se asia jonka suhteen ateistinen tiedemies tuntee olonsa epämukavaksi.

Perustuksen laskemisen jälkeen illan puhuja esitteli termin Luomisen teologia.

Luomisen teologian mukaan

1. Jumala on persoonallinen ja itsenäinen
2. Luomakunta persoonaton ja epäitsenäinen

Luomakunta on epäitsenäinen, koska se on riippuvainen Jumalan luomistyöstä. Se ei ole luonut itseään eikä voi itseään ylläpitää. Luomistyössä on tosin persoonallisia ja itsenäisiä osia, me ihmiset. Jumala on antanut meille vapaan tahdon. Mutta mekään emme voi ylläpitää itseämme, elämämme on Jumalan armon varassa.

Vastauksia otsikon kysymykseen, Uskooko Jumala tieteeseen, on puhujan mukaan kolme: kyllä, ei ja kyllä.

Ensimmäinen kyllä-vastaus perustuu siihen, että luonnon hoitamiseen ja luonnosta välittämiseen, johon Jumala on ihmistä käskenyt, (1. Moos. 1: 28: Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.”), tarvitaan luonnontieteellistä tietoa.

Joten kyllä, Jumala uskoo tieteeseen.

Ei-vastaus kumpuaa tiedosta, että ihmisen ja Jumalan suhde ei ole luonnonlakien alainen. Jumala ei vaadi meiltä muuta kuin uskoa ja uskollisuutta hänen Sanalleen. Pelastus on niin yksinkertainen, että sen ymmärtävät tyhmätkin – usein helpommin kuin viisaat!

Jumala siis ei usko tieteeseen.

Toinen kyllä-vastaus puolestaan perustuu siihen, että “luomistyön säännönmukaisuudet ovat Jumalan kärsivällisyyttä ihmistä kohtaan, jonka hän ei halua hukkuvan”, kuten illan puhuja muotoilee.

Tämä kenties vaikeasti avautuva lause pohjautuu Pietarin toisen kirjeen sanaan Raamatussa:

“Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta. Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2 Piet. 3:4-5)

Sekä tähän:

“Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:9).

Ymmärsin puhujan tarkoituksen näin: maailma jatkuu, säännönmukaisena, ennustettavissa olevana siksi, että elämä jatkuisi, että mahdollisimman moni löytäisi Jumalan ja pääsisi hänen armostaan osalliseksi.

Kristittyjen elämän – kuten luonnon – on senkin oltava säännöllistä ja säädyllistä, jotta Jumala voisi käyttää heitä pelastuksensa välineinä.

Summa summarum siis: Jumala on luonut tieteen ja sen lait. Jumala käyttää näitä lakeja ihmisen pelastamiseksi.

Toisaalta maailmankaikkeuden synty ja ns. evoluutio ovat kaksi eri kysymystä.

Illan puhujan mukaan evoluutio ei välttämättä ole ristiriidassa 1. Mooseksen kirjan alun luomiskertomuksen kanssa.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että maailman luominen tapahtui juuri niin kuin Genesis sen esittää, kuudessa päivässä. Pidän maailmankaikkeutta tietynlaisena harhakuvana. Se on olemassa, mutta ei sillä tavalla vakaasti kuin me sen kuvittelemme olevan olemassa. Se perustuu Jumalan sanaan ja on Jumalan sanalla hävitettävissä. Se on Jumalan luomus. Jumala omistaa sen ja voi tehdä sillä mitä haluaa. Jossain jopa sanotaan, että Jumala tulee käärimään maailmankaikkeuden kokoon kuin vaatteen tai verhon, yhdessä hetkessä.

Maailmankaikkeus on kuin verho, joka peittää Jumalan kasvot.

Lopuksi: luomistyö oli täydellinen. Syntiä ei ollut, ei ehkä fyysistä kuolemaakaan. Synti ja kuolema tulivat maailmaan Adamin tottelemattomuuden takia. Hänellä oli vapaa tahto totella Jumalaa tai olla tottelematta.

Jeesuksessa Jumala loi maailman uudestaan. Hän teki olevaksi sen minkä Adam oli tuhonnut. Jeesuksen sovitustyö loi uudestaan sen viattomuuden, jonka Adam synnillään tuhosi. Näin Jumala luo maailman yhä uudelleen niiden sydämissä, jotka häneen uskovat.

Tähdet eivät kerro, Leif

En usko tähtiin enkä kohtaloon mutta pistän tämän biisin kuitenkin tähän, sen verran hieno esitys se on — hölynpölysanoista huolimatta!

Musiikki on elokuvasta Kaks’ tavallista Lahtista (1960). Sen ohjasi Ville Salminen ja kirjoitti Reino Helismaa.

Tyylikäs laulaja on edesmennyt Leif Wager (1922-2002).

Päivän sitaatti

Sir, I admit your general rule,
That every poet is a fool,
But you yourself may serve to show it,
That every fool is not a poet.

- Samuel Taylor Coleridge (1772-1834)