You picked the wrong day to mess with the eco-system, Plastic Boy.
It’s not funny. In fact, it’s pretty scary. My contention, for a long time, has been that the ecological movement is fascist to its core. And that it is not only a grass-roots development but is endorsed, perhaps also run, by big money — like the auto-maker Audi, in this instance. Judging by Audi’s website they are dead serious about this video:
While the Audi Green Police will be reaching over 100 million on Super Bowl Sunday, we hope that their efforts provide even a fraction of the benefits that the everyday official green police units in the United States, the United Kingdom, Vietnam and Israel are having in educating their populace and enforcing environmental protection laws within their own countries.
Portaat johtavat takapihalle.
Aika on pysähtynyt
valokuvaksi helteestä.
Mikään ei liiku.
Ihmisten, autojen, hyönteisten
äänet kuin vaimeaa kaikua,
johon korva ei jaksa tarttua.
Me laskeudumme uneen,
lapsuuden lämpimiin kesiin.
Kaikki on vielä tallessa.
The stairs lead onto the backyard.
Time has stopped
into a photograph of the heat.
Nothing moves.
The sounds of people,
cars, insects; like a faint echo
that the ears do not have strength
to seize onto.
We descend into a dream,
the warm summers of childhood.
It is all there yet.
Vuokrasimme vuonna 2004 valmistuneen elokuvan Million Dollar Baby, joka sai neljä Oscaria vuonna 2005. Elokuvan on ohjannut Clint Eastwood. Pääosissa Eastwoodin lisäksi näyttelevät Morgan Freeman ja Hilary Swank. Elokuvan käsikirjoituksen on F.X. Toolen romaanin pohjalta laatinut Paul Haggis — jonka käsialaa on myös erinomainen In the Valley of Elah (2007).
Million Dollar Baby on sekin käsikirjoitukseltaan laatutyötä. Draamallinen jännite ja nappiin osuneet näyttelijävalinnat tekevät filmistä nautittavan katselukokemuksen. Siksi oli sitäkin surullisempaa havaita, että elokuva, kuten monet muut Hollywood-julkaisut, ei ainoastaan pyri kertomaan mielenkiintoista ja koskettavaa tarinaa, vaan että sillä on propagandistisia pyrkimyksiä.
Elokuva kertoo nyrkkeilystä innostuneen Maggie Fitzgeraldin (Hilary Swank) tarinan. Maggie on kotoisin köyhistä oloista ja toimii tarjoilijana nimettömäksi jäävässä suurkaupungissa. Maggiella on kuitenkin unelma. Hänen intohimonsa on oppia nyrkkeilemään ja ryhtyä nyrkkeilyn ammattilaiseksi. Tässä tarkoituksessa Maggie lähestyy veteraanivalmentaja Frankie Dunnia (Clint Eastwood), joka tyrmää Maggien pyynnön suoralta kädeltä: hän ei valmenna tyttöjä. Sinnikkyydellään ja tyttömäisellä viehätysvoimallaan Maggie kuitenkin voittaa Dunnin puolelleen. Dunnin valmennuksessa Maggie kohoaa nopeasti naisnyrkkeilyn huipulle. Nyrkkeilyura katkeaa traagisesti miljoonan dollarin maailmanmestaruusottelussa tapahtuneeseen onnettomuuteen, jonka seurauksena Maggie saa neliraajahalvauksen. Elokuvan loppuosa kuvaa Maggien elämää sairaalaan sänkyyn sidottuna. Traagisen loppuratkaisun aikana Maggie pyytää Dunnia tappamaan itsensä. Tunnontuskien kanssa kamppailtuaan Dunn lopulta suostuu Maggien pyyntöön ja tappaa entisen suojattinsa.
Eastwoodin ohjaama Million Dollar Baby on itkettävästä, humaanista ulkokuorestaan huolimatta elämänvastainen. Elokuvasta käteen jäävä sanoma on se, että vammaisen elämä ei ole elämisen arvoista, ja että kuolema on parempi vaihtoehto kuin vamman kanssa eläminen.
Eikö Maggiella muka olisi ollut muita vaihtoehtoja? Eikö hän olisi saattanut löytää elämälleen tarkoituksen vaikkapa rohkaisemalla muita vammaisia/vammautuneita pitämään kiinni elämänhalustaan? Tai esiintymällä ja luennoimalla meille terveille vammaisen elämästä? Maggien elämäntarina olisi taannut sekä huomion että julkisuuden. Hänellä olisi ollut mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti tuhansien ja miljoonien ihmisten elämään. Entäpä elokuvassakin esitetty mahdollisuus muuttaa pieneen mökkiin maaseudulle ja ryhtyä opiskelemaan? Eikö tämäkin vaihtoehto olisi suonut edes jollain tavoin tyydyttävän elämän?
Sen sijaan elokuvan tekijät päättivät tappaa Maggien pidettyään häntä hengissä happilaitteessa muutaman vaivaisen kuukauden. Voisi kuvitella, että oikeassa elämässä juuri nämä ensimmäiset kuukaudet neliraajahalvautuneena olisivat kaikkein vaikeimmat. On ymmärrettävää, että tällaisesta tilanteesta itsensä löytävä haluaa kuolla. Mutta ajan mittaan kuoleman halu saattaa vähentyä, ihminen sopeutua osaansa ja ymmärtää, ettei kaikki ole sittenkään menetetty.
Mutta ehkä oli helpompaa ja dramaattisempaa irrottaa Maggien happiletku ja ruiskuttaa hänen suoniinsa tappava annos adrenaliinia kuin antaa hänen kohdata tuskansa ja yrittää löytää uudelleen elämisen mielekkyys?
Mihin tahansa sairauteen tai vammaan saatetaan löytää parannuskeino. Lääketiede on onnistunut suurelta osin hävittämään monia parantumattomina pidettyjä sairauksia, kuten polion ja tuberkuloosin. Ehkäpä Maggien vammaan olisi myös löytynyt parannus? Tai helpotus?
Tätä mahdollisuutta Million Dollar Baby ei pitänyt käsittelemisen arvoisena. Se piti parempana vaihtoehtona eutanasiaa, armokuolemaa.
Suomenkielisen Wikipedian mukaan armokuolema on “armosyistä tehty teko tai tekemättä jättäminen, joka aiheuttaa toisen ihmisen kuoleman.” Armokuolema tehdään (uhri tapetaan) joko ihmisen omasta tai tämän läheisten pyynnöstä. Tappamisen perusteluina mainitaan usein kivun ja kärsimyksen välttäminen sekä inhimillisen kuoleman saavuttaminen.
Kysymys armokuolemasta saattaa vaikuttaa monimutkaiselta, mutta se ei ole sitä. Toisen ihmisen tappaminen on väärin riippumatta siitä toivooko ihminen tulevansa tapetuksi tahi ei.
Ihmisen tappaminen on väärin myös tämän elokuvan puitteissa. Maggien kohtalo on traaginen, mutta siitä ei seuraa, että Maggie olisi tapettava. Myös vammaiset ja vammautuneet ovat ihmisiä, ja heidän elämänsä on arvokas. Eastwood ja muu elokuvan tekijäkaarti tuntuvat sanovan, että vain terveillä on oikeus elämään. Jos satut vammautumaan, sen pahempi: joudat kuolla.
Elokuvan sanomasta eivät olleet mielissään myöskään Amerikan vammaisjärjestöt. National Spinal Cord Injury Associationin (Kansallinen selkäydinvammajärjestö) puheenjohtaja Marcie Rothin mukaan Eastwood “hyödyntää mainettaan ja elokuvan valtaa edistämään näkemystään, jonka mukaan vammaisten elämä ei ole elämisen arvoista.”
Eutanasia on tärkeä yhteiskunnallinen ja moraalinen kysymys, jonka ratkaisua ei saa jättää tunteisiin vetoavien argumenttien, kuten tämän elokuvan varaan. Millainen yhteiskunta sallii vammaisten ja heikompien tappamisen? Jos armomurha sallitaan kohteen toivomuksesta, eikö seuraavaksi ole helppo perustella ja sallia epätoivottujen henkilöiden tappaminen valtion päätöksellä?
Eutanasiasta on lyhyt matka Natsi-Saksaan.
Ostin alennuskirjakaupasta Paul Simonin laululyriikoita sisältävän teoksen Lyrics 1964-2008. Hieno kokoomateos eikä maksanut kuin 10 dollaria!
Uutuus innosti yrittämään suomentamista. Sain aikaiseksi käännöksen tekstistä “One-Trick Pony”. Pyrin tekemään suomenkielisestä jollain tapaa sointuvan. Laulettavaksi sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu — ainakaan alkuperäisellä melodialla.
I went and bought from a bargain shop a book that contains Paul Simon’s lyrics: Lyrics 1964-2008. A wonderful compilation, and it only cost 10 dollars!
The new book inspired me to try translating some texts into Finnish. Here’s a translation of the song “One-Trick Pony”.
ONE-TRICK PONY BY PAUL SIMON (1980)
YHDEN TEMPUN SIRKUSPONI
Hän on sirkusponi
joka yhden tempun osaa
eikä mitään muuta
se hänen tulonlähteensä muodostaa
ja kun hän astuu parrasvaloihin
hänen sydämensä hehku
ilmaan kohoaaKuinka hän tanssahtelee
kuinka juoksee ympyrää
hän tepastelee innoissaan
ja kaviot maata tuskin koskettaa
hän on yhden tempun sirkusponi
hän tekee temppunsa tyylilläHän saa sen helpolta näyttämään
se näyttää niin hienolta
hän liikkuu kuin Jumalan
virheetön kone
panee miettimään
omia liikoja liikkeitäni
turhaa hötkyilemistäni
pussillista temppuja
joilla selvitä päivän työstäni
yhden tempun sirkusponiHän on yhden tempun sirkusponi
hän joko mokaa tai menestyy
hän asiansa esittää
ja heinille siirtyy lepäämään
hänen temppunsa riittää elämän ajaksi
eikä poni muuta tarvitse, ei mitään muuta
Israelilainen kielitieteilijä Mira Ariel on osoittanut tutkimuksissaan sanan “most” (“suurin osa”) tarkoittavan 80-95%. Suurin osa kielitieteilijöistä on tähän mennessä tulkinnut sanan “most” kattavan 51-99%. Joidenkin lingvistien mukaan “most” on ulottunut aina 100% asti.
Nyt siis tiedämme paremmin.
*
An Israeli Linguist Mira Ariel has conducted a study into the meaning of the word “most”. According to her studies “most” indicates 80-95%. Most of the linguists so far have defined the word “most” as meaning 51-99%. According to some linguists “most” has even covered 100%.
Now we know better.
Romahdin sohvalle istumaan, se murtui keskeltä. Edellisen asuinpaikan kaikkialle tunkeutunut home oli haurastuttanut sohvan rakenteessa käytetyn lastulevyn. Revimme sohvan pohjaa peittävän kankaan irti, totesimme vahingon. Käänsimme sohvan takaisin jaloilleen ja pönkitimme sen keskiosan kirjoilla. Kunhan ehdin, ruuvaan sohvan irronneet puuosat jälleen yhteen.
Kyllä siitä hyvä tulee.
I sat down heavily on the sofa and it broke in the middle. The mold that infested our previous home had caused the plywood in the sofa’s structure to grow brittle. We tore off the canvas that covered the base of the sofa and noticed the damage. We turned the sofa back to its feet and bolstered the middle part with photography books. As soon as I have time, I will screw the broken wooden parts together again.
It is going to be fine.
Mistä on onnellinen avioliitto tehty?
Olen ehkä väärä sanomaan mitään kun en ole koskaan ollut naimisissa.
Mutta ajatella osaan minäkin. Ja katsoa ympärilleni.
Olen miettinyt nykyistä onnetonta tilaa, joka miesten ja naisten välillä vallitsee. Mistä se johtuu? Miksi suuri osa avioliitoista kaikkialla länsimaissa päättyy eroon?
Asian pohtiminen Raamatun näkökulmasta saattaa tuoda valaistusta asiaan. Mielenkiintoista se ainakin on, sillä Raamatun näkemys avioliitosta ja rakkaudesta on kuta kuinkin vastakkainen yhteiskunnassa yleisesti hyvinä, oikeina ja sallittuina pidettyjen arvojen kanssa.
Avioliittoon mennään nykyisin lähes pelkästään romanttisesta rakkaudesta, ja usein avioliitto myös kestää ainoastaan niin kauan kuin romanttista “rakkautta” riittää. Vielä muutama vuosisata ja vuosikymmen sitten näin ei ollut. Naimisiin saatettiin mennä useista eri syistä. Suvut saattoivat järjestää nuorten avioliiton. Tai tyttö saattoi tulla raskaaksi, jolloin ainoa kunniallinen vaihtoehto oli mennä naimisiin.
Oli syy mikä tahansa, romanttinen rakkaus ei suinkaan ollut ainoa eikä aina ensimmäinen syy naimisiinmenolle. Tietysti rakkaus on yhtä vanha kuin maailmakin, ja ihana asia, mutta entisajan ihmisillä oli rakkauden lisäksi muitakin arvoja. Kuten kunnia, uskollisuus, terve häpeäntunto.
Raamattukin sisältää monia romanttisia rakkaustarinoita ja herkeää useissa kohdin runolliseksi rakkaudesta puhuessaan. Romanttinen rakkaus on kuitenkin harvoin päällimmäinen syy Raamatun henkilöiden naimisiinmenolle. Raamattu kertoo Jumalan luoneen ihmiset miehiksi ja naisiksi. Naimisiinmeno on siis luonnollinen vaihtoehto suurimmalle osalle ihmiskuntaa. Raamattu ei kuitenkaan väitä, että se olisi ainoa vaihtoehto. Uudessa testamentissa Paavali jopa kehottaa kristittyjä pysymään naimattomina ja elämään selibaatissa. Paavali kuitenkin panee naimattomuudelle ehdon: mikäli palat himosta, mene naimisiin. Yksilön seksuaalinen puhtaus on siis tärkeä näkökanta pohdittaesssa avioliiton suotavuutta. Romanttinen rakkaus ja rakastuminen ovat Raamatun näkökulmasta toisarvoisia, seksi ja seksiin liittyvät valinnat avainasemassa.
Sillä ihmisen suhde Jumalaan on se, mikä ratkaisee, ei se onko hän naimisissa vai ei. Puhdas elämä ilman seksiä on mahdollista avioliiton ulkopuolella. Puhdas elämä seksillä höystettynä on mahdollista ainoastaan avioliiton sisällä. Raamatun opetus on selkeä ja järkkymätön, ja lähes jokaisella meistä taitaisi olla aihetta parannukseen.
Raamatun opetus avioelämästä on sekin unohtunut monelta.
Länsimaissa ja varsinkin Pohjoismaissa pidetään itsestäänselvänä, että aviopuolisoiden tulee olla “tasa-arvoisia”. Puolisoiden välisestä hierarkiasta ja sukupuolten välisestä työnjaosta puhuminenkin on paitsi vanhanaikaista myös sosiaalisesti vaarallista. Valta-aseman ottanut feminismi on muuttanut alhaiseksi ja arveluttavaksi sen, mikä on pitänyt perheitä koossa vuosituhansien ajan.
Raamattu puolestaan opettaa, että nainen ei ole mies eikä mies nainen, eivätkä sukupuolet tasa-arvoisia — paitsi suhteessaan Jumalaan. Ihminen luotiin mieheksi ja naiseksi, ei mieheksi ja “mieheksi, jolla on naisen ulkoiset tunnusmerkit”. Kumpikin sukupuoli oli arvostettu omien ominaisuuksiensa takia. Päällekkäisyyttä ja aviopuolisoiden välistä kilpailua ei syntynyt. Raamattu neuvoo myös, että kaikissa ihmisyhteisöissä, perheessäkin, tarvitaan johtaja, ja että miehen ja naisen välisessä suhteessa tämä johtaja on mies.
Avioliitto on yhä enemmän pelkkä väliaikainen sopimus. Se voidaan purkaa mistä tahansa syystä. Tai ilman syytä. Uutisen mukaan suomalaiset ovat pohjoismaisista hanakimpia eroamaan. Vuonna 2007 solmituista avioliitoista 6,7 tuhannesta päätyi Suomessa eroon. Pohjoismaiden tilastollisesta vuosikirjasta käy ilmi, että vuonna 2008 solmittiin 31 014 avioliittoa, ja samana vuonna eroon päättyi 13 407 avioliittoa. Suomen avioeroprosentti on maailman kolmanneksi korkein, ainoastaan Englanti ja Yhdysvallat sijoittuvat huonommin kuin Suomi.
Raamatun mukaan avioero ei ole sallittu muusta syystä kuin seksuaalisesta uskottomuudesta. Jeesus on opetuksessaan niin jyrkkä, että jopa opetuslapset ihmettelevät kannattaako ihmisen mennä lainkaan naimisiin. Jeesuksen mukaan avioliitto ei olekaan kaikille tarkoitettu. Mutta niille, jotka siihen tahtovat — näin uskon — Jumala antaa voiman ja armon siinä pysyä. Mutta ihmisellä on oltava tahto olla uskollinen aviolupaukselleen. Avioliitossa on kyse rakkauden lisäksi tahdosta. Tunteet vaihtelevat, mutta luja tahto liittää puolisot toisiinsa.
Raamattu ei myöskään salli samaa sukupuolta olevien avioliittoja. Homoseksuaalisuus on tietoinen synti, ei ihmisen synnynnäinen ominaisuus. Avioliitto on peruuttamattomasti ja yksinomaan miehen ja naisen välinen suhde. Kristinuskoa edustavat papit, jotka opettavat muuta, taistelevat Jumalan tahtoa vastaan eivätkä kenties ole koskaan Jumalaa tunteneetkaan.
*
Miljoonat miehet ja naiset kautta historian ovat uskaltautuneet astua avioon täysin tietoisina siitä, että avioliittosopimus on tarkoitettu kestämään kuolemaan saakka. Ja se onkin kestänyt, harvoja poikkeuksia lukuunottamatta. Usein ihmiset ovat myös havainneet löytäneensä avioliitosta suuren onnen, nekin joiden on täytynyt tuon onnen eteen taistella ja tehdä uhrauksia.
Ainoastaan nykyaika on hylännyt arvot, jotka takaavat kestävän avioliiton. Rakkaudesta on tullut kertakäyttötuote. Kunnia, uskollisuus ja toisen ihmisen oman itsensä edelle asettaminen ovat tyystin unohdettuja ominaisuuksia.
Seurauksena on kärsimystä ja tuskaa, hylättyjä lapsia ja lopulta kulttuurin tuho.
Ehkä tarvitsisimme Raamatun radikaaleja oppeja avioliitosta?
***
What is a happy marriage made of?
I might be a wrong person to answer because I have never been married.
But I am capable of thinking. And seeing around me.
I have been pondering about the current deplorable state of affairs between men and women. Where does it stem from? Why do most marriages in the West end in divorce.
Perhaps looking at the matter from the Bible’s point of view would bring some light on it. At least it might be interesting, for the Bible’s view of marriage and love is more or less opposite to the values that are generally considered good, right or even permissible in the society.
Nowadays, people marry almost exclusively based on romantic love, and often the marriage will only last as long as the romantic “love” does. Only a few centuries and decades ago this was not the case. People then might have married for many different reasons. The families might have organise the marriage for the young couple. Or the girl might have gotten pregnant when the only honourable option would have been to get married.
Whatever the reason, romantic love was by no means the only, and not always even the first, reason to marry. Obviously love is as old as the world, and a lovely thing, but people in the old times did have other values besides love. Like honour, loyalty, and a healthy sense of shame.
The Bible also has many romantic love stories and waxes poetic on many occasions when talking about love. Even so, romantic love is rarely the foremost reason for people in the Bible to marry. The Bible tells us that God created people as man and woman. Marrying is thus a natural option for the majority of humanity. But the Bible does not claim that it is the only option. In the New Testament, Paul even admonishes Christians to stay unmarried and to live in celibacy. But Paul has a condition for a person wanting to stay single: if you burn of passion, get married. The sexual purity of an individual is thus an important point of view when we consider whether we ought to get married. Romantic love and falling in love are secondary considerations from the Bible’s point of view. Sex and and choices pertaining to sex are in the key position.
For what counts is a person’s relationship to God, not whether he or she is married or not. Pure life without sex is possible outside of marriage. Pure life with sex is only possible within marriage. The Bible’s teaching is clear and unwavering, and I think almost all of us might have reason to repent.
Many people have also forgotten what the Bible teaches about marital life.
In the west, and especially in the Nordic countries it is considered to be self-evident that marital spouses are “equal”. Even to mention a hierarchy between spouses or a division of labour between sexes is not only old-fashioned but socially dangerous. Feminism, which is now in the position of power, has turned this thinking into something despicable and doubtful, despite the fact that these attitudes have kept families together for thousands of years.
The Bible on the other hand teaches that a woman is not a man and that the sexes are not equal — except in relation to God. People were created man and woman, not man and “man that has the outward markings of a woman.” Both the sexes were valued for their own characteristics. Overlapping and competition between marital spouses did not occur. The Bible teaches also that every human group, including the family, needs a leader, and that in a relationship between a man and a woman this leader is the man.
Marriage is increasingly becoming a temporary contract. It can be broken for whatever reason. Or for no reason at all. According to the news Finns are the most eager to divorce from all the Nordic countries. Out of a thousand new marriages in 2007, 6.7 marriages ended in divorce in the same year. The Nordic Statistic Year Book reveals that in 2008 there were 31,014 new marriages and 13,407 divorces. The divorce percentage in Finland is the third highest in the world, only England and the USA fare worse than Finland.
According to the Bible divorce is not permissible for any other reason than sexual unfaithfulness. Jesus is so strict in his teaching that even the disciples wonder if a man should marry at all. And actually, Jesus does say that marriage is not meant for everyone. But for those who do wish to enter into marriage — I believe — God will give the strength and the grace to stay married. But a person has to have the will to be true to their marriage vow. Besides love, marriage is about will. Feelings fluctuate, but a firm will glues the spouses to each other.
In addition, the Bible does not allow marriage between same-sex couples. Homosexuality is a conscious sin, not an inborn characteristic. Marriage is irrevocably and exclusively a relationship between a man and a woman. Christian ministers who teach otherwise are in defiance against God’s will and may even have never known God.
*
Millions of men and women throughout history have been bold enough to enter into marriage fully conscious of the fact that it is meant to last a lifetime. And it has lasted, with a few exceptions. Often people have also been able to find great happiness within marriage, even those that have had to fight and make sacrifices for that happiness.
It is only the modern time that has rejected the values that guarantee a lasting marriage. Love has become a disposable product. Honour, faithfulness and putting the other above oneself have been forgotten completely.
The result is pain and suffering, abandoned children and ultimately, the destruction of a culture.
Perhaps we would need the Bible’s radical teaching on marriage?
Integrity: consistency of actions, values, methods, measures, principles, expectations and outcome. (Wikipedia)
THE LONG-TERM REWARDS OF INTEGRITY
By Chuck Swindoll, Dallas Theological Seminar
- Sustained cultivation of character
- Continued relief of a clear conscience
- Personal delight of intimacy with God
- Priceless inheritance of a lingering legacy
- Rare priviledge of being a mentor
- The crowning reward of finishing well
Watch the whole sermon here.
Kaupungissa tuulee kuin viimeistä yötä. Puhuri paukkuu ikkunassa, ilma itkee seinänraoissa. Minä kuuntelen tätä konserttia ja ajattelen, että huomenna, kun herään, on taas tyyntä. Näyttää ehkä siltä, ettei mitään ole tapahtunut, mutta jokin on kuitenkin muuttunut. Ilma on raikkaampi, kadun roskat ovat lentäneet öisen tuulen mukana jonnekin kauas, pois. Koko kaupunki on saanut suursiivouksen, tuntuu uudelta.
Elämässäkin tuulee joskus. Jumala puhaltaa Henkensä asioiden keskelle eikä mikään ole kuten ennen. Rajuilma saattaa viedä ystävien keskeltä vieraaseen maahan. Myrsky voi katkaista suhteen, josta on pitänyt kaikin voimin kiinni ja lennättää pimeään, jossa valoa ei näy missään ja jossa sen on mahdoton uskoa enää paistavan.
Tällaiset ovat vaikeita aikoja. Usko ja voimat ovat koetuksella. Ihmistä viskotaan kuin roskaa tuulessa. Hän ei pääse takaisin siihen, minkä on menettänyt eikä tiedä, mitä tulevaisuus tuo, onko sitä edes olemassa. Ja nykyhetki, pelkkää tuulta.
Mitä hän voi tehdä? Uskoa siihen, että on Hän, jolla on valta pysäyttää tuuli. Ja luottaa siihen, ettei myrsky vie mennessään mitään pysyvää.
Huomenna se on ohi.
“Peace I leave with you, my peace I give unto you: not as the world giveth, give I unto you. Let not your heart be troubled, neither let it be afraid. ” (John 14:27).
Jesus left us His peace. It is His peace that sustains and nourishes us in this increasingly evil world. He does not give to us as the world gives.
What is it that the world promises, and what does it give us? Its promise is that wealth and pleasures lead to freedom from suffering.
But the exact opposite is true. Wealth creates insecurity, fear and loneliness. A wealthy man can never truly trust the motives of his friends and loved-ones. He has enough money to buy empires and skyscrapers but he will never know if his friends love him for who he is — and not his money.
And the pleasures that the world hurls at us from every corner? They will ensnare and enslave and will not satisfy but the body and our vanity — and even that only fleetingly. Furthermore, a search for pleasures will lead to ruined health (alcohol, drugs), destroyed families (adultery, selfishness) and general insecurity and social unrest in our societies (drug trade, prostitution).
The forms and shapes of destruction that the love of money and hunt for pleasures create are endless.
What the world promises it will not deliver.
Jesus, on the other hand, will always deliver. He does not promise freedom from strife and hardships. In fact, he DOES promise that we as His followers will be hated, mocked, ridiculed and killed. Even those of our families might turn against us.
But in the midst of these often horrible outward conditions, His followers have a promise that His peace will be with them. They will have that peace, and the courage which comes with it, if they continually remember to look into Jesus, pray, read the Word (which gives life) and encourage and hold one another to do so.
The key is to fill our souls and hearts with Jesus and not with the world.
Peace of Christ is not ignorant bliss. Jesus tells us to study the world and the sings of the times. The knowledge of evil in the high levels of the world and the guiles of satan would easily crush and make us cynical and despondent if we did not have the reassurance that God knows and is in control of everything happening in the world — and if we did not have the peace of Jesus which surpasses understanding.
***
“Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” Joh. 14:27
Jeesus jätti meille rauhansa. Tämä rauha ravitsee henkeämme ja pitää toivoa yllä tässä yhä pahemmaksi käyvässä maailmassa. Hän ei anna meille, kuten maailma antaa.
Mitä maailma lupaa, ja mitä se antaa? Se lupaa rikkauden ja nautintojen vapauttavan kärsimyksistä.
Totuus on kuitenkin täysin päinvastainen. Rikkaus luo turvattomuutta, pelkoa ja yksinäisyyttä. Rikas ei voi koskaan olla varma ystäviensä ja rakkaidensa todellisista motiiveista. Hänellä on varaa ostaa imperiumeja ja pilvenpiirtäjiä mutta hän ei tiedä rakastavatko ystävät häntä hänen itsensä tähden — vai hänen rahojensa.
Nautinnot, joita maailma kaikkialta syytää silmillemme kietovat pauloihinsa ja orjuuttavat. Niiden valta tyydyttää ulottuu ainoastaan ruumiiseemme ja itserakkauteemme. Niidenkin kohdalla tyydytys on hyvin ohimenevää. Nautintojen metsästyksen seurausta ovat myös tuhottu terveys (alkoholismi, huumeet), särkyneet perheet (seksuaalinen uskottomuus, itsekkyys) sekä yleinen yhteiskunnallinen turvattomuus ja rauhattomuus (huumekauppa, prostituutio).
Rahanhimon ja nautintojen aikaansaaman tuhon muodot ovat loputtomat.
Mitä maailma lupaa, se ei anna.
Jesus sitä vastoin antaa aina sen, minkä lupaa. Hän ei lupaa vaikeuksista vapaata elämää. Itse asiassa hän on luvannut, että hänen seuraajiensa kohtalona olisi vihattaviksi, pilkattaviksi ja jopa tapettaviksi joutuminen. Jopa omat perheenjäsenemme saattavat kääntyä meitä vastaan.
Mutta kammottavien ulkoisten olosuhteiden keskelläkin hänen seuraajillaan on lupaus rauhasta. Heillä on tämä rauha, ja sen mukanaan tuoma rohkeus, mikäli he muistavat jatkuvasti katsoa Jeesukseen, rukoilla, lukea Sanaa (joka on Elämä) ja kehottaa toisiaan jatkamaan.
Tärkeintä on täyttää sydämemme ja sielumme Jeesuksella, ei maailmalla.
Kristuksen rauha ei ole tietämättömyydestä syntyvä onnellinen olotila. Jeesus käskee meitä tutkimaan maailmaa ja ajan merkkejä. Tieto pahuudesta yhteiskunnan ylimmissä kerroksissa ja saatanan juonista voisi helposti murtaa meidät ja tehdä meidät kyynisiksi ja epätoivoisiksi, ellei meillä olisi vakuutusta siitä, että Jumala tietää kaiken, mitä maailmassa tapahtuu ja että hänellä on kaikki valta — ja ellei meillä olisi Jeesuksen rauhaa, joka ylittää ymmärryksen.
