1
Mökki on rakennettu
mökin sisälle,
sumussa silmät.
Kotipolku peittyy
neulasiin, hämähäkki
roikkuu räystäältä:
kun on löytänyt
avaimen, lasit
lukinnut oven
kolmannen, neljännen
kerran on pimeää
ei ulos voi
enää mennä
2
Liike
katoaa,
katse
kiinnittyy
hyrrän
keskipisteeseen:
tönäise sitä;
olet runon
ytimessä
3
Minä kirjoitan
konkreettista runoa
Minun rivini nousevat
laskevat kuin aallot vaahtopäät
Minä astun kaarevan
merenkyntäjän kannelle
Tulee yö minä huudan
Minun sanojani ei kukaan
ota todesta
4
Sään nyrkki kohonnut pään ylle
terälehtien tuoksu
tämä yksi ainut kukka
valo pimeässä
jalat harppovat
kohti katkaisijaa
sydän armotonta surua
paulaan jäänyt lintu
seireenien laulu
ikkunan alla
aaltojen huojuvat hiukset