Tavaroiden omistaja

Kierrätystä on monenlaista.

Sydneyssä Australiassa tarpeettomiksi jääneet tavarat nostetaan jalkakäytäville talojen eteen, josta halukkaat voivat poimia ne itselleen.

Eri kaupunginosilla on omat kierrätysvuoronsa. Niiden päätteeksi kaupungin roska-autot kiertävät keräämässä tavarat kaatopaikalle.

Ennen roska-autojen tuloa on mahdollista tehdä löytöjä. Jos on tarkkana, saattaa silmiin sattua juuri se puuttuva esine, jota on haikaillut.

Yhä useammin tavara tienlaidassa on kuitenkin pelkkää roskaa. Rahanarvoinen tavara myydään nettihuutokaupoissa tai siitä ei luovuta yhtä helposti kuin ennen taloudellista taantumaa.

Näin olen kuullut sanottavan.

Itse löysin jokin aika sitten kokonaisen autolavallisen hyvää kamaa. Lavalla näytti olevan yhden ihmisen koko maallinen omaisuus. Tavaroissa oli huonekaluja, lautasia, laseja, mattoja, siivousvälineitä vanhoja VHS-kasetteja… Kaikki tämä lavalla päällimmäisenä, silmin havaittavissa. Pohjalla saattoi olla mitä tahansa. En ryhtynyt kaivamaan.

Aluksi näytti siltä, että joku onneton oli häädetty asunnostaan. Asukas oli ilmiselvästi ollut mies, todennäköisesti naimaton. Naiselle kuuluvia esineitä ei lavan röykkiössä ollut.

Kuvittelin millaisessa tilanteessa on ihminen, joka joutuu jättämään kaiken omaisuutensa ja lähtemään asunnostaan. Asukas ei vaikuttanut alkoholistilta. Tavarat olivat vanhoja, mutta hyväkuntoisia ja puhtaita. Oliko hän menettänyt rahansa vedonlyönnissä? Oliko hän päättänyt poistua salaa maasta ja jättää koko entisen elämän taakseen mistään välittämättä?

Sitten ymmärsin. Kyse ei ollut elokuvasta. Lavan tavarat eivät olleet osa juonta. Niitä ei tarvittaisi seuraavan kohtauksen kuvauksessa.

Tarina oli päättynyt.

Näyttelijä oli poistunut lopullisesti eikä uutta osoitetta ollut. Tavaroiden viimeinen matka kulkisi kaatopaikalle.

Lavalla oli pinossa maalauksia ja kehyksin varustettuja julisteita. Ryhmäkuvassa poseerasi Portugalin jalkapallomaajoukkue 80-luvulta. Maailmankartassa nimet oli painettu portugaliksi. Suurin maa maailmassa oli edelleen Neuvostoliitto.

Tavaroiden omistajan matka oli kulkenut Euroopan länsirannikolta Australian itäisen metropolin portugalilaiskaupunginosaan.

Kauas mutta niin lähelle.

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

2 comments

  1. mum

    Kaikille ei kai tule mieleen tuo maasta poistumisen vaihtoehto, niin kuin sinulle. Kuinka kauan siitä on, kun Neuvostoliitto vaihtui Venäjäksi ja Turun yliopiston opiskelija poistui maasta jättäen kaiken, sijaamaton vuode mukaan lukien, jälkeensä ja pakeni ehkä Ruotsiin? Mitä hänelle nyt kuuluukaan? No, sinä sait sotkut siivottavaksesi ja siitä alkoi oma historiasi Turun yliopistossa.
    Toisaalta tuollainen koko ihmisen historian hävittäminen on surullista. Mitä olisi tuon ihmisen kaukana asuva sukulainen saattanut kokea poismenneen jäämistön äärellä. Ehkä näistä esineistä jokin olisi kertonut omaiselle enemmän kuin jätekuskille.

  2. Siitä on 20 vuotta, miinus yksi.

    Tämän ihmisen historiasta jäi elämään ainakin tämä tarina — sekä puinen lipas ja pieni hopeinen tarjoiluastia, jotka pelastin joutumasta kaatopaikalle.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: