Burnt Norton

(Please scroll down for the poem Burnt Norton in English)

T.S. Eliot:
BURNT NORTON
(Ensimmäinen Neljästä Kvartetosta)
Suomentanut Markus Jääskeläinen

I

Aika tässä hetkessä ja aika menneisyydessä
ovat tulevassa ajassa kenties kummatkin läsnä,
ja menneeseen kenties sisältyy tuleva aika.
Jos aika on kaikki ikuisesti läsnä
on kaikki aika kadotettu.
Se mikä olisi saattanut toteutua on abstraktiota
ja pysyy ainaisena mahdollisuutena
vain spekulaation maailmassa.
Se mikä olisi saattanut toteutua ja se mikä on toteutunut
viittaavat samaa päämäärään, joka on aina läsnä.
Askelten äänet kaikuvat muistoissa
reitillä jota emme valinneet
kohti ovea jota emme koskaan avanneet,
sisään ruusutarhaan. Minun sanani
kaikuvat mielessäsi.
Mutta missä mielessä,
ne nostattavat pölyä ruusunlehtimaljassa,
en tiedä.
Toiset kaiut
täyttävät puutarhan. Niitäkö seuraamme?
Pian, sanoi lintu, löydä ne, löydä ne tuolta
kulman takaa. Läpi ensimmäisen portin,
ensimmäiseen maailmaamme, seuraammeko
tätä petollista rastasta? Ensimmäiseen maailmaamme.
Siellä ne olivat, arvokkaina, näkymättöminä,
liikehtien kevyesti kuolleiden lehtien yllä,
syksyn helteessä, halki väräjävän ilman,
ja lintu kuulutti, vastasi äänettömään
musiikkiin pensaikon kätkössä,
ja huomaamattomat silmät välkähtivät, sillä ruusujen
katse oli kuin kukkien joita katsotaan.
Siellä ne olivat vierainamme, hyväksyttyinä ja hyväksyvinä.
Niin me siirryimme, ja ne siirtyivät, muodollisessa järjestyksessä,
pitkin autiota kujaa pienten puiden muodostamaan kehään,
katselemaan allasta josta vesi on laskettu.
Kuiva allas, kuiva sementti, sen reunat ruskeat,
ja allas oli täynnä auringonvalon vettä,
ja lootukset kohosivat, hiljaa, hiljaa,
pinta kimalteli valon sydämestä,
ja ne olivat takanamme, heijastuivat altaasta.
Sitten pilvi liikahti, allas oli tyhjä.
Mene, sanoi lintu, sillä lehdet olivat täynnä lapsia
piilosilla, innoissaan, ne sisälsivät naurua.
Mene, mene, mene, sanoi lintu: ihmiskunta
ei kestä kovin paljon todellisuutta.
Aika menneisyydessä ja aika tulevaisuudessa,
se mikä olisi saattanut toteutua ja se mikä on
viittaavat samaan päämäärään, se on aina läsnä.

BURNT NORTON
(No. 1 of ’Four Quartets’)

T.S. Eliot

I

Time present and time past
Are both perhaps present in time future,
And time future contained in time past.
If all time is eternally present
All time is unredeemable.
What might have been is an abstraction
Remaining a perpetual possibility
Only in a world of speculation.
What might have been and what has been
Point to one end, which is always present.
Footfalls echo in the memory
Down the passage which we did not take
Towards the door we never opened
Into the rose-garden. My words echo
Thus, in your mind.
But to what purpose
Disturbing the dust on a bowl of rose-leaves
I do not know.
Other echoes
Inhabit the garden. Shall we follow?
Quick, said the bird, find them, find them,
Round the corner. Through the first gate,
Into our first world, shall we follow
The deception of the thrush? Into our first world.
There they were, dignified, invisible,
Moving without pressure, over the dead leaves,
In the autumn heat, through the vibrant air,
And the bird called, in response to
The unheard music hidden in the shrubbery,
And the unseen eyebeam crossed, for the roses
Had the look of flowers that are looked at.
There they were as our guests, accepted and accepting.
So we moved, and they, in a formal pattern,
Along the empty alley, into the box circle,
To look down into the drained pool.
Dry the pool, dry concrete, brown edged,
And the pool was filled with water out of sunlight,
And the lotos rose, quietly, quietly,
The surface glittered out of heart of light,
And they were behind us, reflected in the pool.
Then a cloud passed, and the pool was empty.
Go, said the bird, for the leaves were full of children,
Hidden excitedly, containing laughter.
Go, go, go, said the bird: human kind
Cannot bear very much reality.
Time past and time future
What might have been and what has been
Point to one end, which is always present.


The full text of Four Quartets can be found here.

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

2 comments

  1. Heips! Hieno juttu! Vanha kunnon T.S. Eliot!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: