Uskooko Jumala tieteeseen?

Petershamin iltakirkossa Sydneyssä, jossa olen käynyt viimeisten viikkojen aikana – ryhmä opiskelijoita, taiteilijoita; kristittyjä – oli sunnuntaina puhetta tieteestä. Puhuja oli antanut illan annilleen otsikon Uskooko Jumala tieteeseen? Does God believe in Science?

Kysymyshän kuuluu yleensä: uskooko tiede Jumalaan? Vastaus on useimmissa tapauksista itsestään selvä: Ei. Iso osa tieteilijöistä laskee itsensä ateistien joukkoon. Uskovaisiakin tietysti löytyy, mutta enemmistö on, kuten uskon, ateisteja.

Puhuja – en muista hänen nimeään, vieraileva puhuja, aksentti joka kalskahti amerikkalaiselta, kuten joidenkin australialaisten aksentit kuulostavat, mutta jonka älysin australialaiseksi tiettyjen vokaalien lausumisesta – vinkki australialaisen puhetavan erottamiseksi: kuuntele vokaalien ääntämystä – puhuja aloitti esityksensä luettelemalla tieteen itsestään selvinä pitämiä olettamuksia. Käännän ne tähän kirkon tämäniltaisesta infolehdykästä.

Tieteen olettamuksia (Assumptions of Science)

1. Luonto noudattaa järjestystä, ts. on säännönmukainen

2. Voimme saada tietoa luonnosta koska

– Luonto on järjellä käsitettävissä
– Logiikan säännöt pitävät paikkansa
– Ihminen voi luottaa aisteihinsa
– Matematiikan lait kuvaavat maailmaa

3. Kaikilla ilmöillä on luonnollinen syy

4. Mikään ei ole itsestään selvää. Totuusväittämät täytyy perustella objektiivisesti

5. Tietoa saadaan kokemuksen kautta, empiirisesti, suoraan aistien välittämänä tai epäsuorasti

6. Tieto on tietämättömyyden yläpuolella

Puhuja siteerasi useaan otteeseen tiedemies Richard Feynmania (1918-1988), joka oli ateisti. Feynmanin mukaan on ihme, että sääntöjä on olemassa. Hän mainitsee, että luontoa kuvaavat säännöt tuntuvat olevan matemaattisia luonteeltaan. Luonnontieteen olemukseen ei välttämättä kuulu matemaattisuus, mutta matemaattiset lait, varsinkin fysiikan alueella, tuottavat vahvoja ennusteita.

Matemaattisten lakien avulla voi ennustaa tietyn ilmiön käyttäytymistä.

Toinen tiedemies, John Wheeler (1911-2008), on sanonut että on tieteen tehtävä löytää, tarjota se mekanismi, jolla maailma on syntynyt.

Maailman synnyn suhteen tieteellä ei ole vastauksia.

Tiedon puutteen myöntävät ateistisetkin tiedemiehet. Tiedemies Paul Davies (ateisti, s. 1946) on mm. sanonut: maailmankaikkeuden alkuperän mysteeri on luultavasti juuri se asia jonka suhteen ateistinen tiedemies tuntee olonsa epämukavaksi.

Perustuksen laskemisen jälkeen illan puhuja esitteli termin Luomisen teologia.

Luomisen teologian mukaan

1. Jumala on persoonallinen ja itsenäinen
2. Luomakunta persoonaton ja epäitsenäinen

Luomakunta on epäitsenäinen, koska se on riippuvainen Jumalan luomistyöstä. Se ei ole luonut itseään eikä voi itseään ylläpitää. Luomistyössä on tosin persoonallisia ja itsenäisiä osia, me ihmiset. Jumala on antanut meille vapaan tahdon. Mutta mekään emme voi ylläpitää itseämme, elämämme on Jumalan armon varassa.

Vastauksia otsikon kysymykseen, Uskooko Jumala tieteeseen, on puhujan mukaan kolme: kyllä, ei ja kyllä.

Ensimmäinen kyllä-vastaus perustuu siihen, että luonnon hoitamiseen ja luonnosta välittämiseen, johon Jumala on ihmistä käskenyt, (1. Moos. 1: 28: Ja Jumala siunasi heidät, ja Jumala sanoi heille: “Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa ja tehkää se itsellenne alamaiseksi; ja vallitkaa meren kalat ja taivaan linnut ja kaikki maan päällä liikkuvat eläimet.”), tarvitaan luonnontieteellistä tietoa.

Joten kyllä, Jumala uskoo tieteeseen.

Ei-vastaus kumpuaa tiedosta, että ihmisen ja Jumalan suhde ei ole luonnonlakien alainen. Jumala ei vaadi meiltä muuta kuin uskoa ja uskollisuutta hänen Sanalleen. Pelastus on niin yksinkertainen, että sen ymmärtävät tyhmätkin – usein helpommin kuin viisaat!

Jumala siis ei usko tieteeseen.

Toinen kyllä-vastaus puolestaan perustuu siihen, että “luomistyön säännönmukaisuudet ovat Jumalan kärsivällisyyttä ihmistä kohtaan, jonka hän ei halua hukkuvan”, kuten illan puhuja muotoilee.

Tämä kenties vaikeasti avautuva lause pohjautuu Pietarin toisen kirjeen sanaan Raamatussa:

“Missä on lupaus hänen tulemuksestansa? Sillä onhan siitä asti, kuin isät nukkuivat pois, kaikki pysynyt, niinkuin se on ollut luomakunnan alusta. Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.” (2 Piet. 3:4-5)

Sekä tähän:

“Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet. 3:9).

Ymmärsin puhujan tarkoituksen näin: maailma jatkuu, säännönmukaisena, ennustettavissa olevana siksi, että elämä jatkuisi, että mahdollisimman moni löytäisi Jumalan ja pääsisi hänen armostaan osalliseksi.

Kristittyjen elämän – kuten luonnon – on senkin oltava säännöllistä ja säädyllistä, jotta Jumala voisi käyttää heitä pelastuksensa välineinä.

Summa summarum siis: Jumala on luonut tieteen ja sen lait. Jumala käyttää näitä lakeja ihmisen pelastamiseksi.

Toisaalta maailmankaikkeuden synty ja ns. evoluutio ovat kaksi eri kysymystä.

Illan puhujan mukaan evoluutio ei välttämättä ole ristiriidassa 1. Mooseksen kirjan alun luomiskertomuksen kanssa.

Itse olen taipuvainen ajattelemaan, että maailman luominen tapahtui juuri niin kuin Genesis sen esittää, kuudessa päivässä. Pidän maailmankaikkeutta tietynlaisena harhakuvana. Se on olemassa, mutta ei sillä tavalla vakaasti kuin me sen kuvittelemme olevan olemassa. Se perustuu Jumalan sanaan ja on Jumalan sanalla hävitettävissä. Se on Jumalan luomus. Jumala omistaa sen ja voi tehdä sillä mitä haluaa. Jossain jopa sanotaan, että Jumala tulee käärimään maailmankaikkeuden kokoon kuin vaatteen tai verhon, yhdessä hetkessä.

Maailmankaikkeus on kuin verho, joka peittää Jumalan kasvot.

Lopuksi: luomistyö oli täydellinen. Syntiä ei ollut, ei ehkä fyysistä kuolemaakaan. Synti ja kuolema tulivat maailmaan Adamin tottelemattomuuden takia. Hänellä oli vapaa tahto totella Jumalaa tai olla tottelematta.

Jeesuksessa Jumala loi maailman uudestaan. Hän teki olevaksi sen minkä Adam oli tuhonnut. Jeesuksen sovitustyö loi uudestaan sen viattomuuden, jonka Adam synnillään tuhosi. Näin Jumala luo maailman yhä uudelleen niiden sydämissä, jotka häneen uskovat.

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: