Vaatimaton kansalliskirjailija

Oheinen artikkeli on ilmestynyt Kirjailija-lehden numerossa 3/2008.

VAATIMATON KANSALLISKIRJAILIJA

Iso-Britannian siirtomaassa Australiassa elettiin 1800-luvun loppuvuosina suurten taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten mullistusten aikaa. Maan itsenäisyys häämötti näköpiirissä. Naisten asemassa oli tapahtumassa muutoksia. Uudet keksinnöt – auto, polkupyörä, puhelin, sähkö – muuttivat maailmankuvaa. Tuhannet maanviljelijät ajautuivat 1890-luvulla miesmuistiin pahimman kuivuuden seurauksena konkurssiin. Merenkulkijat ja lampaankeritsijät lakkoilivat. Victorian ja New South Walesin osavaltioiden hallitukset kaatuivat. Queenslandissa armeijan joukot taltuttivat lampaankeritsijöiden lakkoa. Osavaltio oli sisällissodan partaalla.


Andrew Barton ”Banjo” Paterson

Keskelle kuohuntaa ilmestyi runokirja, joka nousi Australian ensimmäiseksi bestselleriksi. Vuonna 1895 ensipainoksensa saanut The Man From Snowy River –teos teki kirjoittajastaan Andrew Barton “Banjo” Patersonista (1864-1941) hetkessä kuuluisan. Patersonin runoutta luettiin ja luetaan edelleen kaikkialla Australiassa. Muualla maailmassa hänet tunnetaan etenkin Watzing Matilda –balladistaan.

Patersonin kirjoittamaa laulurunoutta alettiin kutsua bush balladeiksi, eräballadeiksi. Perinteistä elämäntapaa ja vakaata maailmankuvaa ylistävät tekstit löysivät kaikupohjan ajan muutosten keskellä sinnittelevien ihmisten mielistä. Paterson kirjoitti hevosmiehistä, lammaspaimenista, maaseutua kiertelevistä työläisistä, villihevosista ja lampaista. Balladit olivat laulumuotoon puettuja tarinoita värikkäistä hahmoista ja mieleen jäävistä ihmiskohtaloista. Ne korostivat kovan työn ja vapauden merkitystä – jopa kuoleman uhalla.

Waltzing Matildan tarina

Patersonin tunnetuimman balladin, Waltzing Matildan, päähenkilö hukuttautuu lähteeseen. Tarina kertoo Australian maaseudulla tuohon aikaan yleisestä kiertelevästä maatyöläisestä. Maatilalta toiselle kulkeva pätkätyöläinen keittää teetä nuotiolla. Maailmassa ei tunnu olevan huolia. Aurinko paistaa, linnut laulavat. Erityisen onnekas sattuma on yksinäisen lampaan ilmestyminen leiripaikan lähelle. Kulkija päättelee lampaan olevan vailla omistajaa ja tappaa sen ravinnokseen.

Tällä, kuten kaikilla lampailla, on kuitenkin omistaja. Lampaan omistaja saapuu poliisien kanssa pidättämään kulkijaa, joka hukuttautuu lähteeseen ja on siitä lähtien kummitellut kuolinpaikallaan.

Romanttisen tarinan taustalla on tositarina lampaankeritsijöiden lakon aikaisesta ajojahdista, jossa lammastilan omistaja kolmen poliisimiehen avustamana ajaa takaa lakkolaista. Takaa-ajettu päättää mieluummin ampua itsensä kuin antautua pidätettäväksi. Hänen ruumiinsa löydetään ”billabongin” – erämaan juottolammikon – viereltä, joita karja ja ihmiset käyttävät virkistyksekseen matkatessaan Australian muutoin rutikuivassa maastossa.

Lakimiehestä sotakirjeenvaihtajaksi

Hevostilalla syntynyt Paterson tunsi läpikotaisin maaseudun olosuhteet ja ihmiset, joista hän kirjoitti. Paterson vietti nuoruudessaan pitkiä ajanjaksoja erämaassa. Hän onki kaloja vuoripuroista, metsästi jäniksiä sekä toimi hevospaimenena. Kirjallista uraansa aloitteleva nuori runoilija valitsi jopa kirjailijanimensä suvun hevostilan Banjo-nimisen hevosen mukaan.

Hevoset eivät kuitenkaan elättäneet runoilijaa. Hän opiskeli oikeustiedettä Sydneyn yliopistossa ja sai valmistuttuaan paikan kaupungissa toimivasta lakifirmasta. Lakimiehen ammatissa Paterson ehti toimia vain muutaman vuoden ajan ennen kuin myyntimenestykseksi nousseen runokirjan myötä saavutettu maine avasi hänelle oven kansainvälisen journalistin ammattiin.

Paterson pestattiin silloisen Australian suurimman sanomalehden Sydney Morning Heraldin sotakirjeenvaihtajaksi Etelä-Afrikan buurisotaan vuonna 1899. Palattuaan Australiaan hän kiersi maata luennoimassa sodasta.

Vuonna 1901 oli vuorossa Kiinan boksarikapina – joka Patersonin saapuessa paikalle oli jo ehditty taltuttaa. Kiinasta Paterson siirtyi Englantiin, josta hän myös lähetti juttuja australialaisiin sanomalehtiin. Uusille Hebrideille suuntautuneen reportaasimatkan jälkeen vuonna 1903 Paterson asettui aloilleen toimien Sydneyssä ilmestyvän sanomalehden päätoimittajana.

Viimeinen seikkailu

Sydneyn tavoitelluimmaksi poikamieheksi tituleerattu Paterson avioitui vuosisadan alussa. Hän osti maatilan, sai lapsia ja alkoi viljellä maata. Rauhaiseloa kesti Ensimmäiseen maailmansotaan saakka.

Viisikymppinen Paterson värväytyi vapaaehtoisena Ensimmäiseen maailmansotaan ja sai ambulanssinkuljettajan pestin Ranskan rintamalla. Ranskasta runoilija komennettiin Lähi-itään, jossa hän huolehti Yhtyneiden joukkojen sotahevosista ja sai ansioistaan ylennyksen majuriksi.

Vuonna 1919 Paterson palasi lopullisesti Australiaan. Seikkailijan ura oli ohi. Hän sai nimityksen urheilulehden päätoimittajaksi ja jäi vuonna 1930 eläkkeelle. Loppuelämänsä Paterson omisti kirjoittamiselle – ja hevosille.

Runoilijan perintö

Vaatimattoman Patersonin mukaan hänen ”ontuvat riiminsä” eivät kauan eläisi. Hänen suosionsa johtui ainoastaan siitä, että hän sattui kirjoittamaan maassa, jolla ei vielä ollut omaleimaista kirjallisuutta.

Paterson oli puoliksi oikeassa. Hänen tuotantonsa on viimeisen sadan vuoden aikana ratkaisevasti muokannut kuvaa Australiasta ja australialaisista. Sillä on paikkansa maan mytologiassa, riippumatta kirjallisista ansioista.

Paterson muistetaan runoilijana, joka antoi äänen nuorelle kansakunnalle, kun se sitä tarvitsi. Waltzing Matilda –balladi on toiminut useissa yhteyksissä Australian epävirallisena kansallislauluna, ja sille on perustettu jopa oma museonsa. Australian keskuspankki julkaisi 1990-luvun puolivälissä kymmenen dollarin setelin, johon on painettu sekä Patersonin muotokuva että The Man From The Snowy Riverin alkusäkeet.

Kaikesta tästä huolimatta Patersonin balladit viehättävät myös vierasmaalaista lukijaa edelleen.

MARKUS JÄÄSKELÄINEN

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: