Uusi elämä

Maorilegendan mukaan Rangi ja Papa, taivas ja maa, olivat aikojen alussa kiinni toisissaan. Jumalten isän ja äidin välissä kyhjöttivät niiden lapset, toisen sukupolven jumalat. Rangia, taivasta, hävetti maan alastomuus. Se ryhtyi peittämään puolisonsa paljasta ihoa kasveilla ja puilla. Se asetti äyriäiset mereen, liskot, linnut ja muut eläimet puihin ja kasvustoon.

Mutta kenelläkään ei ollut hauskaa, kaikki kärsivät liiallisesta ahtaudesta. Vanhempien kuristava ote tukahdutti aikuisten lasten elämän. Ne halusivat epätoivoisesti itsenäistyä, kenties perustaa oman perheen.

Rangin ja Papan oli aika antaa lapsilleen omaa tilaa – vaikka väkisin.

Lukuisat itsenäistymisyritykset epäonnistuivat. Vanhemmat eivät suostuneet hellittämään otetta lapsistaan. Tehtävässä onnistui lopulta Tane, puiden ja lintujen jumala. Se työnsi Rangin kauemmas Papasta. Siitä lähtien vanhemmat ovat olleet erossa toisistaan. Heidän kaipuunkyyneleensä valuvat edelleen sateena maahan, tihkuvat kasteena kukkien terälehdille ja nousevat usvana ilmaan.

Tarinan vanhemmat tuntuivat jääneen menneisyyden vangeiksi. Ne eivät ymmärtäneet, että lapset kasvavat ja ajat muuttuvat. Se mikä oli aikanaan kaunista ja totta, oli muuttunut idyllin irvikuvaksi, uhrautuva rakkaus itsekkyydeksi ja peloksi.

Rakkaudestaan ja vanhempien kunnioituksestaan huolimatta lasten oli raivattava oma tilansa, mikäli halusivat toteuttaa kaiken sen mihin luonto niitä yllytti. Paikalleen jääminen merkitsi hidasta kuolemaa ja elämättä jäävää elämää.

Siksi väkivalta oli paikallaan. Siksi Jeesus sanoo, että jokaisen on itse murtauduttava Jumalan valtakuntaan. Hänen on jätettävä äitinsä ja isänsä ja annettava kuolleiden haudata kuolleensa ja seurattava Jeesusta ristille, jolta alkaa uusi elämä.

Vapaus ei ole helppo ratkaisu. Mutta se maistuu makealle!

Lähdeviite:
Keith Sinclair: A History of New Zealand. Penguin Books, 1959. Reprinted 1960.

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

2 comments

  1. Hyvä ja kiintoisa juttu! Onko Maoreilla omaa runoutta? Millä kielellä he kirjoittelevat.

    Aboriginaalien runouttakin lienee, täytynee olla. (Enpä ole esim. netistä penkonut, pitääpä pöyhiä joskus!

    Kesä lähestyy, tai kuulemma on jo ovella, täällä Suomessa. Syksykö se siellä päin.

  2. Maorit kirjoittavat maoriksi. En tunne heidän runouttaan enkä tiedä yhtään runoilijaa. Googletuksen tuloksena löytyi kuitenkin tämä Christchurchin kirjaston lista maorirunoilijoista.

    Mielikuvani on että maori- ja aborunous olisi suurimmaksi osaksi perinteistä folktaruston kerrontaa. Kenties joillakin nuoremmista runoilijoista on modernimpaakin aihepiiriä?

    Täällä on syksy mutta ainakaan säästä sitä ei huomaa. Aurinko paistaa melkein joka päivä ja lämpöä on lähemmäs 30. Mukavaa!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: