Mennään bussilla!

Matkakuume nousee.

Astun huomenna bussiin, joka kuljettaa minut Christchurchiin. Kristuskirkossa vietän yhden yön, josta matka jatkuu aamulla varhain Eteläsaaren pohjoispäähän, Pictonin pieneen kyläpahaseen. Siellä olen tiistaina puolenpäivän aikaan. Nousen samantien lauttaan, joka vie minut Cookin salmen yli Wellingtoniin. Uuden Seelannin pääkaupungissa joudun odottamaan Aucklandiin matkaavaa bussia muutaman tunnin. Matkan viimeinen etappi vie öisen Pohjoissaaren halki Aucklandiin, johon saavun keskiviikkoaamuna ennen seitsemää.

Tarkoitukseni oli lentää Aucklandiin joko Dunedinista tai Queenstownista. Lentolippu olisi maksanut sata dollaria bussilippua enemmän, mutta olisin säästänyt hostelliyön hinnan sekä kahden päivän sapuskat.

En kuitenkaan voi lentää, koska passini on ystävien luona Aucklandissa. Lentokoneeseen päästäkseni olisin tarvinnut kuvallisen henkilötodistuksen, ja ainut sellaiseksi luettava lompakossani on kansainvälinen opiskelijakortti, jonka voimassaoloaika päättyi tämän vuoden alussa.

No, tuleepa nähtyä maisemia. Saan myös kaksi päivää aikaa lukea ja kirjoittaa rauhassa.

Pitkissä bussi -ja junamatkoissa on oma viehätyksensä. Kun tietää, ettei ole perillä pitkään pitkään aikaan, ei edes odota perille pääsyä. Lyhyillä reissuilla ei jää aikaa asettua matkustustunnelmaan. Kaikki energia kuluu perille pääsemisen odottamiseen.

Olen matkustanut päiväkausia yhteen menoon sekä Intiassa että Australiassa. Intiassa kaikenlainen matkustaminen – lentoliikennettä lukuun ottamatta – on erittäin hidasta. Tuhannen kilometrin junamatkaan kuluu helposti vuorokausi. Matkat ovat pitkiä ja suuret kaupungit, Delhi, Bombay, Madras, kaukana toisistaan.

Parhaat muistoni Intiasta liittyvät kuitenkin junalla matkustamiseen. En jaksa muistaa, mikä junamatkoistani on ollut pisin, mutta kolme vuorokautta raiteilla ei ole mitenkään tavatonta. Jos junamatka on pitkä, niin on junakin. Jokaisella ensimmäisen ja toisen luokan matkustajalla on oma petinsä. Kolmannessa luokassa istutaan puupenkeillä. Junapalvelijat kiertävät vaunuissa myymässä chaita (intialainen tee) ja kahvia. Aamiaista, lounasta ja illallista voi tilata samaisilta henkilöiltä. Ateriat tarjoillaan metallitarjottimilta, joissa riisille ja currylle ja muille sörsseleille on omat syvennyksensä. Ruoassa on oma Indian Railways -makuvivahteensa, mutta tuoretta se on. Se tuodaan junaan matkanvarren asemilta.

Junaan hyppää joka asemalla jos jonkinlaista kauppiasta, joilta voi ostaa pikkupurtavaa paahdetuista pähkinöistä banaaneihin. Kauppiaat tarjoavat myös viihdykettä matkalaiselle kävellessään vaunun läpi tuotteensa nimeä kimittävällä äänellä hokien. Ostajan tehtävä on pysäyttää kauppias, mikäli haluaa tehdä kaupat. Juna pysähtyy asemalle vain muutamaksi minuutiksi eikä henkilökohtaisempaan markkinointiin ymmärrettävästi jää aikaa.

Matkan aikana ehtii tutustua monenlaisiin ihmisiin ja juttuun pääsee helposti. Reissussa on kokonaisia perheitä, jotka ovat pakanneet omaisuutensa pahvilaatikoihin ja kangasnyssäköihin. Junassa istuu yksinäisiä kulkijoita, työmatkalla olevia liikemiehiä, kotiin palaavia sotilaita. Kaikkia kiinnostaa vierasmaalaisen mielipide Intiasta. Kielitaitoisimpien kanssa pääsee syvällisempään keskusteluyhteyteen. Politiikka ja ihmissuhteet ovat suosittuja aiheita.

Kaikesta menosta ja mökästä huolimatta junassa saa olla yksinkin, jos haluaa. Omalla petillä maatessa kukaan ei häiritse. Kahdeksan yhdeksän maissa illalla junavaunussa tulee hiljaista, kaikki alkavat painua yöpuulle. Muistan kuinka seisoin junan avonaisessa oviaukossa keskellä yötä ja katselin kun jokin tuntematon pikkukylä jäi hitaasti taakse. Tunsin nenässäni keittiötulien savun, ihollani viileän yöilman. Kylän valot jäivät taakse junan hitaan kolinan pikkuhiljaa kiihtyessä täydeksi laukaksi kohti pimeyden sydäntä.

Australiassa seitsemän vuotta sitten tekemäni kolmen vuorokauden pituinen bussimatka jäi mieleen monotonisuudellaan. Matkustin itärannikolta Brisbanesta Alice Springsiin keskellä Australian mannerta. Punainen maisema bussin ikkunassa jatkui jatkumistaan. Välillä pysähdyimme syömään bensa-asemalle keskelle erämaata. Paikalliset könsikkäät nojasivat baaritiskiin leveälieriset hatut päässä, tarjoilijatytöllä oli valkoinen esiliina hailakansinisen mekon päällä. Kahvin ja sämpylän jälkeen jatkoimme taas maisemaan, joka ei mitenkään eronnut tuhannen kilometrin takaisesta. Välillä tuli yö, sitten nousi aurinko. Ja taas oli edessä kokonainen päivä bussissa, samalla penkillä, omien ajatusten, kirjallisuuden ja korvalappustereoiden varassa. Perille tultua olin niin turta, etten olisi välittänyt vaikka olisimme matkanneet saman tien koko maan halki.

Huomenna alkava matka on Australian bussimatkaan verrattuna ”piece of cake”. Taukoja on paljon enemmän, vaihdan bussia muutamaan otteeseen ja saan jopa nukkua yhden yön oikeassa sängyssä.

Mutta ihan tarpeekseen tälläkin matkalla saa istua. Takapuoli puutuu ja nukkuma-asentoa etsitään kiivaasti. Tärkeintä on kuitenkin, että muistan jättää kaikenlaisen nesteen nauttimisen mahdollisimman vähälle.

Turha toivoakaan, että bussissa olisi vessa.

About Markus Jaaskelainen

Markus Jaaskelainen is a photographer located in the Blue Mountains of Australia.

One comment

  1. port – side eli paapuuri on nykyään perästä katsoen vasemmalla puolella,
    ja se toinen, starboard on sitten oikealla.
    Pitää ensin ajatella itsensä perään ja tähystävinään kohti tulevaisuutta, eli keulaa!
    Tiesitkö muuten vanhan käännösvirheen: englannissa alkukieli ’port helm’ aikojen alussa tarkoitti semmoista hommaa, että perästä mereen viipottava mela käännettiin port, eli vasemmalle puolelle. Siitähän seuraa että paatti kurvaa oikealle, eli styyrpuuriin.

    Pitäähän se kääntää että ruorihenkilö käänsi sitä melaa paapuuriin.🙂

    Eli missä sitä milloinkin ollaan, oikealla tai väärässä. Samapa tuo?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: