Auringon noustessa puiden latvojen ylle
Perjantai, 13.6.2008
Auringon noustessa puiden latvojen ylle istuudumme kahvilan puiselle tuolille. Ihana, ihmeellinen valo — josta kiitämme elävää Jumalaa — hyväilee kahvikupista keimailevan hitaasti nousevaa höyryä, paljastaen samalla ikkunanpesijän huolimattoman kädenjäljen ostoskeskuksen ja muun lähiön väliin jäävässä läpinäkyvässä materiaalissa.
Entry Filed under: Uncategorized. .
1 Comment Add your own
Leave a Comment
Some HTML allowed:
<a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <pre> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>
Trackback this post | Subscribe to the comments via RSS Feed
1.
mum | Maanantai, 16.6.2008 at 23.35
Vihdoin aurinkoakin. Kiittäminen onkin paikallaan. Ikkunanpesijä näyttää maalanneen pilviharsoa taivaallenne. Vanha sanonta: “Kukaan ei kysy, kuinka kauan siinä meni, vaan kuka sen teki” kannattaisi muistaa joka tehtävässä.